Metsätiehankkeet

Metsätiehankkeet

Kattava ja toimiva metsätiestö edistää metsien monikäyttöä ja luo perustan kannattavalle metsätalouden harjoittamiselle. Tiet palvelevat metsien virkistyskäyttöä sekä ympärivuotista puunkorjuuta. Metsätieksi määritellään sellaiset tiet, joissa metsätalouden kuljetusten osuus on yli puolet tiellä tapahtuvista kuljetuksista. Metsätiet mahdollistavat helpon kulkemisen metsätiloille, mikä hyödyttää metsänomistajaa. Metsäteiden tekemisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristönäkökulmiin ja tiealueen maisemointiin. 

Metsätie helpottaa puunkorjuuta sekä alentaa puunkorjuun yksikkökustannuksia. Metsätilan hyvä saavutettavuus nostaa metsäkiinteistön arvoa. Lisäksi metsätiet edistävät metsien virkistyskäyttöä, kuten esimerkiksi retkeilyä, marjanpoimintaa ja metsästystä. 

Metsätiehankkeisiin liittyvät PEFC-vaatimukset

8.8 Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä

8.16 Suoluonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita ylläpidetään

8.17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta

8.19 Jokamiehenoikeudet turvataan ja ulkoilureittien kulkukelpoisuus varmistetaan


Vaatimus 8.8 Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä

Metsiä ei saa roskata, eli metsätalouden toimenpiteissä metsiin ei jätetä muovi- tai metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä. Öljyä käyttävissä koneissa tulee aina olla mukana öljynimeytysmatto onnettomuuksien varalta. 

Vaatimuksella pyritään suojelemaan metsiä niin, että metsäluonto pysyy siistinä ja turvallisena kaikille käyttäjille, ekosysteemeille sekä metsien eläimille. Luontoon jätetyt roskat ovat haitallisia ympäristölle, ja saattavat aiheuttaa vakavia vammoja eläimille, jotka voivat syödä vaarallisia roskia tai jäädä niihin kiinni. Erilaisissa koneissa käytettävä öljy on orgaaninen ympäristömyrkky, ja pienikin määrä voi pilata suuren luontoalueen, erityisesti vesistöjä. Öljyvuoto voi olla hyvin merkittävä ja pitkäikäinen haitta esimerkiksi pohjavesialueilla, sillä öljy häviää luonnosta hyvin hitaasti. Eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn öljyllä on erittäin haitallinen vaikutus. 

Vaatimus 8.16 Suoluonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita ylläpidetään

Soiden luonnontilaisuuden säilyttäminen auttaa hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä torjuen näin ilmastonmuutosta. Pitämällä soiden ympäristöjen reunavyöhykkeet mahdollisimman luonnontilaisina ja rajoittamalla vaihettumisvyöhykkeiden hakkuut poimintahakkuisiin lisätään rakenteeltaan eri-ikäisten puustojen osuutta maisemassa. Esimerkiksi metsäkanalinnut viihtyvät hyvin kangasmetsien ja soiden välisillä vaihettumisvyöhykkeillä. Metsäkanalinnut hyötyvät eri-ikäisten puustojen osuuden kasvusta, sillä kokovaihtelu, tiheysvaihtelu ja runsaana säilyvä varvikko ovat metsäkanalintujen pesinnälle otollista aluetta. Suot sekä vesistöjen reunoilla säilytettävät puustoleiset kaistaleet, joilla ei tehdä suuria metsänhoidon toimenpiteitä voivat myöskin edistää lintujen liikkumista hakkuiden ja muun maankäytön muokkaamassa maisemassa. 

PEFC-vaatimuksen mukaisesti luonnontilaisten soiden säilyminen turvataan. Suometsien hoidossa huolehditaan vesiensuojelusta sekä edistetään ilmastoystävällisiä käytäntöjä. Avosoiden sekä ennallistumaan jätettävien soiden reunaan jätetylle 10 metrin suojakaistalle perusteta metsäteitä. 

Vaatimus 8.17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta

Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Puroja ovat myös pienet uomat, jossa on vettä ympäri vuoden ja kalojen kulku on mahdollista. Vesistöjä kunnioittaen tehty metsänhoito tukee vesistöjen hyvinvointia sekä metsäluonnon monimuotoisuutta. 

Vesistöihin ei saa luoda esteitä vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden liikkumiselle.

Metsätiehankkeissa ja ylipäätään pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta. Metsäteiden perusparannuksen ja uuden tien rakentamisen yhteydessä rummut ja sillat tulee asentaa niin, että vesistöihin ei luoda esteitä vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden liikkumiselle. Vesistön tierumpu on esteellinen silloin, kun se on asennettu liian korkealle tai rummun alapuolinen purouoma on syöpynyt. Silloin rummun alapäähän saattaa muodostua putous, joka estää vesieliöiden nousun rumpuun. Yli 10 cm pudotus rummusta veden pintaan estää useimpien kalalajien nousun, ja yli 2 cm pudotus estää esimerkiksi simpukoiden liikkumisen. Muita esteellisyyden syitä ovat voimakas virtausnopeus rummun sisällä (yli 40 cm/s). Jo yli 20 cm/s voi estää pohjaeläinten liikkumisen rummussa. Rumpurakenteen pohjan sileys, veden mataluus rummussa (alle 20 cm on liian matala), lähestymisalueen tukkoisuus sekä rakenteen suulla olevat kivi- ja karikepadot lisäävät esteellisyyttä. Nousuesteen poisto vaatii useissa tilanteissa useamman kivikynnyksen tekemisen, jotta vesieliöiden esteetön nousuväylä voidaan mahdollistaa rummun läpi. Huonokuntoiset rummut tulee uusia. ELY-keskusten myöntämissä yksityistieavustuksissa vaaditaan tierummuilta esteettömyyttä.

Metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hanke: Vaellusesteellisyyden inventointi -videolla pääset tutustumaan teiden rumpujen vaellusesteinventointiin ja vaellusesteiden korjausmahdollisuuksiin. Videolla esitellään, miten maastossa voidaan tehdä vaellusesteinventointi. Lisäksi videolla kerrotaan esteellisen rummun korjausmahdollisuuksista. Inventointi tehdään vaellusesteinventointilomakkeelle täyttöohjeen mukaisesti.

Metsäkeskuksen Vaellusesteinventointilomakkeen ohje 115.59 KB
Metsäkeskuksen lomake: Vaellusesteinventointi 157.55 KB

Vaatimus 8.19 Jokamiehenoikeudet turvataan ja ulkoilureittien kulkukelpoisuus varmistetaan

Metsissä liikkuminen, oleskelu ja luonnontuotteiden keruu tulee olla mahdollista jokamiehen oikeuksien puitteissa.

Metsätiehankkeiden yhteydessä on varmistettava, että ulkoilureitistön kiinteät rakenteet eivät vaurioidu. Ulkoilureitit rajataan toimenpiteiden ulkopuolelle, mikä takaa sen, että reitistöä voi hyödyntää virkistyskäyttöön ja reitistön kiinteät rakenteet säilyvät käyttökelpoisina metsänhoidon toimenpiteistä huolimatta. Ulkoilureitistöjen kiinteitä rakenteita ovat esimerkiksi laavut, tulipaikat ja pitkospuut. 

Lue lisää aiheesta sivun lähteistä 

Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset. Tapion julkaisuja.