Maanmuokkaus
Maanmuokkaus
Maanmuokkauksen tarkoituksena on helpottaa siementen itämistä sekä istutettujen taimien elossa säilymistä ja kasvua ensimmäisten vuosien aikana. Muokkaus helpottaa itse uudistamistyötä ja parantaa uudistuksen laatua. Maanmuokkauksella voidaan vaikuttaa koko uudistamisketjun kustannustehokkuuteen, ja se vaikuttaa metsikön kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen.
Maanmuokkauksen avulla voidaan parantaa taimien kilpailuasemaa metsikön muuhun kasvillisuuteen nähden, ja suojata niitä esimerkiksi tukkimiehentäituhoilta. Muokkauksen tulee tuottaa tarpeeksi itämis- tai istutuspaikkoja, jotta toivottu taimikon tiheys voidaan saavuttaa uudistuksen yhteydessä. Yleisimmin käytettyjä maanmuokkausmenetelmiä ovat äestys ja laikutus sekä kääntömätästys. Kohteeseen sopiva menetelmä valitaan kasvupaikan ja uudistustavan perusteella. Maanmuokkausta ei tule tehdä tarpeettoman voimakkaana.
Vaatimus 8.8 Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä
Metsiä ei saa roskata, eli metsätalouden toimenpiteissä metsiin ei jätetä muovi- tai metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä. Öljyä käyttävissä metsäkoneissa tulee aina olla mukana öljynimeytysmatto onnettomuuksien varalta.
Vaatimuksella pyritään suojelemaan metsiä niin, että metsäluonto pysyy siistinä ja turvallisena kaikille käyttäjille, ekosysteemeille sekä metsien eläimille. Luontoon jätetyt roskat ovat haitallisia ympäristölle, ja saattavat aiheuttaa vakavia vammoja eläimille, jotka voivat syödä vaarallisia roskia tai jäädä niihin kiinni. Erilaisissa koneissa käytettävä öljy on orgaaninen ympäristömyrkky, ja pienikin määrä voi pilata suuren luontoalueen, erityisesti vesistöjä. Öljyvuoto voi olla hyvin merkittävä ja pitkäikäinen haitta esimerkiksi pohjavesialueilla, sillä öljy häviää luonnosta hyvin hitaasti. Eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn öljyllä on erittäin haitallinen vaikutus.
Vaatimus 8.14 Metsätalouden toimenpiteissä jätetään eläviä säästöpuita, kuollutta puuta sekä säästetään sekapuustoa ja tiheikköjä
Säästöpuut ovat eläviä, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita. Säästöpuiksi jätetään esimerkiksi petolintujen pesäpuut, järeät katajat, vanhat palokoroiset puut, aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, jaloja lehtipuita ja kookkaita haapoja.
PEFC-sertifioinnin asettamat säästö- ja lahopuun vähimmäismäärät takaavat yhä enemmän kolopesijöille soveltuvia pesäpuita. Lahopuuttomille alueille jätettävät tekopökkelöt luovat elinympäristön useille kovakuoriaisille, lahottajasienille ja metsätiaisille. Tiheiköt tarjoavat metsän eläimille suoja- ja pesimäpaikkoja. Sen lisäksi, että säästöpuut ja tiheiköt takaavat metsän eliökunnalle lisää suoja- ja pesimäpaikkoja sekä tukevat metsien monimuotoisuutta, metsiin jätettävät säästöpuut lisäävät myös hiilensidontaa.
PEFC-vaatimuksen mukaisesti maanmuokkauskohteelle jätettyjen säästöpuuryhmien alueelta maa jätetään muokkaamatta, jotta se säilyttää mahdollisuuden palvella alueen eliöitä esimerkiksi pesäpaikkoina ja eläinten suojapaikkoina.
Opi lisää säästöpuista alla olevasta opetusvideosta. Videolla tutustutaan säästöpuihin liittyvään PEFC-vaatimukseen ja siihen, miksi säästöpuita on tärkeää jättää. Video on tekstitetty. Kesto 3min 6 sek.
Vaatimus 8.16 Suoluonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita ylläpidetään
Soiden luonnontilaisuuden säilyttäminen auttaa hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä torjuen näin ilmastonmuutosta. Pitämällä soiden ympäristöjen reunavyöhykkeet mahdollisimman luonnontilaisina ja rajoittamalla vaihettumisvyöhykkeiden hakkuut poimintahakkuisiin lisätään rakenteeltaan eri-ikäisten puustojen osuutta maisemassa. Esimerkiksi metsäkanalinnut viihtyvät hyvin kangasmetsien ja soiden välisillä vaihettumisvyöhykkeillä. Metsäkanalinnut hyötyvät eri-ikäisten puustojen osuuden kasvusta, sillä kokovaihtelu, tiheysvaihtelu ja runsaana säilyvä varvikko ovat metsäkanalintujen pesinnälle otollista aluetta. Suot sekä vesistöjen reunoilla säilytettävät puustoleiset kaistaleet, joilla ei tehdä maanmuokkausta voivat myöskin edistää lintujen liikkumista hakkuiden ja muun maankäytön muokkaamassa maisemassa.
PEFC-vaatimuksen mukaisesti luonnontilaisten soiden säilyminen turvataan. Suometsien hoidossa huolehditaan vesiensuojelusta sekä edistetään ilmastoystävällisiä käytäntöjä. Maanmuokkauksen osalta se tarkoittaa, että suunnitellut vesiensuojelutoimenpiteet on toteutettava säännösten mukaisesti ojitusmätästyshankkeissa. Lisäksi avosoiden sekä ennallistumaan jätettävien soiden reunaan jätetyllä 10 metrin suojakaistalla ei saa tehdä maanmuokkausta, pois lukien mahdolliset vesienpalauttamistarkoituksessa tehdyt johdeojat.
Opi lisää suometsien hoidosta alla olevalta videolta. Video on tekstitetty. Videon kesto 2min 20 sek.
Vaatimus 8.17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta
Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Puroja ovat myös pienet uomat, jossa on vettä ympäri vuoden ja kalojen kulku on mahdollista. Vesistöjä kunnioittaen tehty metsänhoito tukee vesistöjen hyvinvointia sekä metsäluonnon monimuotoisuutta. Vesiensuojelun pääperiaatteet ovat, että hakkuissa ja metsänhoidossa minimoidaan kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoutuminen ja liikkeelle lähteminen veden mukana. Lisäksi kaapataan liikkeelle lähteneet ravinteet ja hiukkaset vedestä vesiensuojelurakenteiden avulla.
Maanmuokkauksen yhteydessä vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta. Maanmuokkauksen yhteydessä huomioitavana on PEFC-vaatimus suojakaistojen jättämisestä vesistöjen ja lähteiden varteen, jonka tarkoituksena on sitoa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, luoda varjostusta vesistöjen ympärille sekä turvata vesistöjen monimuotoisuutta. Suojakaistan leveys on keskimäärin vähintään 10 metriä, mutta kaikkialla vähintään 5 metriä. Vaatimuksen mukaisesti suojakaistalla ei tehdä lainkaan maanmuokkausta.
Vesistöjen läheisyydessä työskennellessä tulee ottaa huomioon, että veden kulku-uoma ei saa merkittävästi vaurioitua tai muuttua ylityksissä, eikä ajouriin saa muodostua vettä johtavia painanteita. Veden kulku-uoman kunnosta huolehdittaessa kalojen kulkureitit pysyvät kulkukelpoisina ja taataan veden luonnollisten kulkusuuntien säilyminen. Uudistusaloilla, joilta johdetaan vettä laskuojaan, tulee toteuttaa tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet.
Opi lisää vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimimisesta. Videolla tutustutaan PEFC-vaatimuksiin jotka liittyvät suojakaistoihin ja vesistöjen suojeluun. Videolta opit myös, miksi on tärkeää jättää suojakaistoja ja miten ne suojelevat vesistöjä. Video on tekstitetty. Kesto 2 min 52 sek.
Vaatimus 8.19 Jokamiehenoikeudet turvataan ja ulkoilureittien kulkukelpoisuus varmistetaan
Metsissä liikkuminen, oleskelu ja luonnontuotteiden keruu tulee olla mahdollista jokamiehen oikeuksien puitteissa.
Maanmuokkauksen yhteydessä on varmistettava, että ulkoilureitistön kiinteät rakenteet eivät vaurioidu. Ulkoilureitit rajataan toimenpiteiden ulkopuolelle, mikä takaa sen, että reitistöä voi hyödyntää virkistyskäyttöön ja reitistön kiinteät rakenteet säilyvät käyttökelpoisina metsänhoidon toimenpiteistä huolimatta. Ulkoilureitistöjen kiinteitä rakenteita ovat esimerkiksi laavut, tulipaikat ja pitkospuut.
Lue lisää aiheesta sivun lähteistä
Maanmuokkaus, Metsänhoidon suositukset, Tapio
Metsäalan sanastoa, Puuhuolto.fi