Metsänuudistaminen
Metsänuudistaminen
Metsänuudistamisen tavoitteena on saada aikaan kasvupaikalle sopivia puulajeja kasvava uusi metsikkö mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Suomessa metsät uudistetaan aina luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla niin, että kasvupaikalle saadaan kohtuullisessa ajassa tuottava, terve ja täystiheä metsä.
Vaatimus 8.7 Metsän uudistamiseen käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja
Kaikki luontaiset puulajimme ovat luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle keskeisiä lajeja, joihin on sitoutunut omanlaisensa eliöyhteisö. Luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla uudistamalla taataan kasvupaikalle nopeasti tuottava, terve ja täystiheä metsä. Lisäksi vaatimuksella pyritään takaamaan se, etteivät vieraslajit pääse leviämään Suomen metsäluontoon.
Metsänuudistamisessa käytetään PEFC-vaatimusten mukaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja erityistapauksia lukuun ottamatta. Erityistapauksia ovat muun muassa puisto- ja taajamametsiköiden perustaminen, joulukuusten kasvatus ja havujen tuotanto, maiseman hoidon tai kulttuuriympäristön säilymisen vuoksi istutetut metsiköt ja puut sekä hybridihaavan viljely.
Vaatimus 8.8 Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä
Metsiä ei saa roskata, eli metsätalouden toimenpiteissä metsiin ei jätetä muovi- tai metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä. Tämä koskee myöskin esimerkiksi pahvisia taimilaatikoita kaiken muun roskan lisäksi. Öljyä käyttävissä metsäkoneissa tulee aina olla mukana öljynimeytysmatto onnettomuuksien varalta.
Vaatimuksella pyritään suojelemaan metsiä niin, että metsäluonto pysyy siistinä ja turvallisena kaikille käyttäjille, ekosysteemeille sekä metsien eläimille. Luontoon jätetyt roskat ovat haitallisia ympäristölle, ja saattavat aiheuttaa vakavia vammoja eläimille, jotka voivat syödä vaarallisia roskia tai jäädä niihin kiinni. Erilaisissa koneissa käytettävä öljy on orgaaninen ympäristömyrkky, ja pienikin määrä voi pilata suuren luontoalueen, erityisesti vesistöjä. Öljyvuoto voi olla hyvin merkittävä ja pitkäikäinen haitta esimerkiksi pohjavesialueilla, sillä öljy häviää luonnosta hyvin hitaasti. Eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn öljyllä on erittäin haitallinen vaikutus.
Vaatimus 8.9 Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti
Kasvinsuojeluaineita käytetään suojelemaan kasveja kasvintuhoojilta eli kasvitaudeilta, tuholaisilta ja rikkakasveilta. Koska kasvinsuojeluaineet ovat tarkoitettu torjumaan tai hävittämään jotain, ne ovat haitallisia ja niistä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Siksi kasvinsuojeluaineita käytetään ainoastaan välttämättömissä tapauksissa, ja ainoastaan hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjän tulee olla tarkasti tietoinen käyttämiensä aineiden käyttöohjeista, ja toimenpiteissä tehdyt kasvinsuojelutoimenpiteet tulee olla hyvin dokumentoitu.
PEFC-vaatimuksen mukaisesti metsien hoidossa ja puunkorjuussa käytetään vain hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineet pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa, jossa niitä halutaan käyttää. Suomessa valmisteen kansallisen käyttöluvan antaa Tukes. Edellytyksenä kasvinsuojeluaineen hyväksymiselle on, että valmisteen käyttö on turvallista terveydelle ja ympäristölle. Tukes ylläpitää Suomessa hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden rekisteriä. Rekisteri löytyy täältä.
Kasvinsuojeluaineita tulee käyttää ainoastaan välttämättömissä tapauksissa. Metsänhoitotoimenpiteitä koskien näitä ovat esimerkiksi
- Taimia haittaavan pintakasvillisuuden torjunta
- Lehtipuiden kantojen käsittely
- Tukkimiehentäin, hirvieläinten ja vieraslajien aiheuttamien tuhojen torjunta
- metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien havupuutavaravarastojen käsittely hyönteistuhojen leviämisen estämiseksi.
Metsän uudistamisaloilla ja taimikoissa on huolehdittava, että lehtipuuvesakoita ei käsitellä kemiallisin lehvästöruiskutuksin, lukuun ottamatta käsittelyä haavan vesakoiden levittämän sienitaudin hävittämiseksi männyn taimikossa.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi on sallittua kantokäsittelyllä muualla kuin vaatimuksessa 8.16 määritellyissä arvokkaissa elinympäristöissä. Arvokkaat elinympäristöt on rajattava kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ulkopuolelle.
Vaatimus 8.15 Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä
Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. PEFC-vaatimuksen mukaisesti metsänviljelyssä ei käytetä muuntogeenistä viljelyaineistoa, eikä muuta metsänviljelyaineistoa, jota viranomainen ei ole hyväksynyt. Metsäviljelyaineiston kaupan valvonnasta ja metsänviljelyaineiston hyväksymisestä vastaava viranomainen Suomessa on Ruokavirasto.
Vaatimus 8.17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta
Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Puroja ovat myös pienet uomat, jossa on vettä ympäri vuoden ja kalojen kulku on mahdollista. Vesistöjä kunnioittaen tehty metsänhoito tukee vesistöjen hyvinvointia sekä metsäluonnon monimuotoisuutta. Vesiensuojelun pääperiaatteet ovat, että hakkuissa ja metsänhoidossa minimoidaan kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoutuminen ja liikkeelle lähteminen veden mukana. Lisäksi kaapataan liikkeelle lähteneet ravinteet ja hiukkaset vedestä vesiensuojelurakenteiden avulla.
Metsän uudistamisen yhteydessä vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta. Huomioitavana on PEFC-vaatimus suojakaistojen jättämisestä vesistöjen ja lähteiden varteen, jonka tarkoituksena on sitoa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, luoda varjostusta vesistöjen ympärille sekä turvata vesistöjen monimuotoisuutta. Suojakaistan leveys on keskimäärin vähintään 10 metriä, mutta kaikkialla vähintään 5 metriä, joissa ainoastaan poimintahakkuut ovat sallittuja. Vesistöjen rannoilla suositaan jätettäväksi lehtipuita, jotka varjostavat ja viilentävät vettä, josta esimerkiksi vesistöissä elävät kalat pitävät. Suojakaistalle jätetty puusto myös ruokkii karikkeellaan vesiekosysteemiä.
Vesistöjen läheisyydessä työskennellessä tulee ottaa huomioon, että veden kulku-uoma ei saa merkittävästi vaurioitua tai muuttua ylityksissä, eikä ajouriin saa muodostua vettä johtavia painanteita. Veden kulku-uoman kunnosta huolehdittaessa kalojen kulkureitit pysyvät kulkukelpoisina ja pidetään huolta veden luonnollisista kulkusuunnista. Uudistusaloilla, joilta johdetaan vettä laskuojaan, tulee toteuttaa tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet.
Opi lisää vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimimisesta. Videolla tutustutaan PEFC-vaatimuksiin jotka liittyvät suojakaistoihin ja vesistöjen suojeluun. Videolta opit myös, miksi on tärkeää jättää suojakaistoja ja miten ne suojelevat vesistöjä. Video on tekstitetty. Kesto 2 min 52 sek.
Vaatimus 8.19 Jokamiehenoikeudet turvataan ja ulkoilureittien kulkukelpoisuus varmistetaan
Metsissä liikkuminen, oleskelu ja luonnontuotteiden keruu tulee olla mahdollista jokamiehen oikeuksien puitteissa.
Metsän uudistamisen yhteydessä on varmistettava, että ulkoilureitistön kiinteät rakenteet eivät vaurioidu. Ulkoilureitit rajataan toimenpiteiden ulkopuolelle, mikä takaa sen, että reitistöä voi hyödyntää virkistyskäyttöön ja reitistön kiinteät rakenteet säilyvät käyttökelpoisina metsänhoidon toimenpiteistä huolimatta. Ulkoilureitistöjen kiinteitä rakenteita ovat esimerkiksi laavut, tulipaikat ja pitkospuut.
Lue lisää aiheesta sivun lähteistä
Kasvinsuojeluaineet, Maa- ja metsätalousministeriö
Metsän uudistamisen ajoitus, Metsänhoidon suositukset, Tapio